torstai 4. lokakuuta 2012

Hyvää alkuiltaa!

Ainakun minä ajattele, että jee nyt voisi vaikka kirjoitella jotain omaan blogiin, mieleen tulee, että joo on minun kirjoitusvuoro. No kirjoitellaan sitte tänne.

Tänään oli koulu ruhtinaaliset kaksi tuntia, jee. Mutta ne oli puoli yhdestä vartin yli kahteen. Eli aamu meni taas ihan pilalle. Minä en ikinä saa mitään juttuja tehtyä aamusta kun pelkään, että kaikki jää ihan kesken sitte. Huomenna on kyllä ihan sama juttu, kun menen kahden aikaan ahdistelemaan Katria minun harjoitteluraportista. Mutta kyllä siinä kerkeää sitä raporttia kirjoitella.

Juuri sain lukea, että Ketolalla ei ole maanantaina aikaa rupatella minun kanssa, joten olen pikkasen verran kusessa juuri nyt. Meillä pitää olla yrityksen historia, liikeidea ja perustiedot valmiina ensi keskiviikkoon mennessä ja minulla ei ole tietoja niihin. Voi helvata. Pitää kysyä Marjutilta, että onko sillä niitä tietoja. Jos ei ole pitää sanoa Eliisalle, että Ketolalle ei käyny haastatteluaika, eikä kesällä kerenny. Tätä menoa en saa koko raporttia valmiiksi. Hitto vie, no ehkä asiat tästä järjestyy.

Asiasta moottorisahaan tai kukkaruukkuun. Kiva oli tulla tänään kotiin kun ulko-ovi oli auki. Se oli vielä silleen auki, että siitä huomasi heti sen olevan auki. Minä jätän oven tuolleen yleensä sillon kun haen postia tai vien roskia. Täällä ei ollu ketään kotona, kämppiksen läppäri on keittiön pöydällä ja sen avaimet huoneen ovessa. Että silleen. Se ei ole voinu jäädä vahingossa auki, koska yleensä se ovi menee niin, että sen huomaa olevan auki vasta ko avaimella aukaisee. En kyllä nyt tiijä, ko tuolle ovelle on tapahtunu jotain, se ei enää paukahda kiinni niinko ennen. Pitääkin käydä testaamassa tuota ovea. Hetki.

Joo-o, se ei enää paukahda niin kovasti mutta menee edelleen paljon enemmän kiinni ko mitä se oli kun tulin kotiin. Kivakiva. Pitää varmaan sanoa niille, kun ne tulee takaisin, että voisitteko pitää oven lukossa, kiitos. Ne kävi täällä äsken huomasin tuossa, mutta nyt ne ei ole täällä.

Äsken puhuin puhelimessa niin istuin ikkunan edessä ja huomasin, että yksi auto kirjaimellisesti kävi ojan pohjalla kun lähti täältä pihasta. Pikkasen jos ajoi liian läheltä tuota toista reunaa. Ei sille autolle kyllä käyny mitään, mutta pahalta se näytti. Tai mistä minä tietäisin kävikö sille, ei se ainakaan pysähtyny tai mitään.

Viestisi tallentamisessa tai julkaisussa tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen. Ohita varoitus. Kiva kiitos. Yleensä tuo menee itsestään ohi kun vaan antaa olla. Noni, meni ohi. Ja tuli melkein samantien takaisin ja meni pois. Eikö olekin jännittävää. Minusta se on äärimmäisen jännää.

Minun pitäis käydä Seinäjoella. Pitäisi käydä kirjakaupassa ja Jyskissä. Koulukirjoja pitäisi hommata, tai sellaisia kirjoja mistä olisi jotain hyötyä opiskelussa ja Jyskistä pitäisi käydä katsomassa kirjahyllyä. Harmillista, että huomenna pitää mennä käymään siellä Katrin luona, muuten olisin menny huomenna. Mutta en viiti lähteä, kun pitää koko ajan vahtia kelloa sitten. Haluan käydä siellä rauhassa, kun muutenkin hermostun liikenteessä kun siellä on muitakin. Ja lauantaina on ne pellonpiennarpäivä, jossa olen myymässä makkaraa. Älkää kysykö siitä kun tiijä itsekään mitä siellä on. Saatte kyllä kuulla siitä sitten kun se on ohitse. Ja sunnuntaina ei paikat ole pahemmin auki.

Mutta niin, tässä välissä voisi kirjoitella omaan blogiin kirja-arvostelun kun sain vihdoin ja viimein tuon kirjan luettua. Tekee vähän tiukkaa tuo minun uuden vuoden lupauksen pitäminen mutta mukana ollaan edelleen, ja onneksi aikaa on 31.12.12 saakka.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti