torstai 1. elokuuta 2013

Hyvästi kivimörskä, ei tule ikävä

Ei kyllä ole meikäläisen vuoro ollenkaan, mutta pitää minunkin tulla ilouutisia kertomaan. Sain siis tuossa päivää aikasemmin (eli eilen) uuden kämpän avaimet kätösiini ja sitähän sitten muutettiin tänne jo eilen. Kolme tuntia kesti että siirrettiin kaikki rojut paikasta A paikkaan B ja vielä siivottiinkin vanha kämppä. Ollaan myö vaan aikamoisia. Usko meinas loppua ko niitä tavaroita kannettiin kolmannesta kerroksesta autoon, mutta onneksi tässä uudessa talossa on hissi (ja minun kämpän ovi on heti hissiä vastapäätä). Vanhan kämpän avaimetkin käväsin aamulla palauttamassa, että sinne läävään ei tarvitse ennää palata takasin.

Tämä luukku on niin ihana että melkein itkettää. Tai no ei itketä, mutta jumaleissöns tämä on vähän eri kastia sen kivimörskän kanssa jossa aikasemmin asuin. Kaupunginosa on varmaan viihtyisin missä oon ikinä asunu, rakennuksessa on vielä pienoinen mielisairaalan tuntu (sillai hyvällä tavalla) ja aijai miten hyvät äänieristeet täällä on! Mutta mikä parasta - mää asun täällä oikeasti yksin. Luksusta.

Nyt vaan saa sitten nähdä millonka tästä saa ihan ihtensä näkösen ko täytyy jonkinnäköisiä tuoleja tänne hommata ja tuoda kotoa toinen sänkykin. Äiti eilen kysy että onko tämä paikka mitä vois ihan oikeasti kodiksi sanoa, ja vaikka tässä nyt ympärilleen kahtoo tätä tavarasekamelskaa ja tuota humalaista muuttoapulaistani joka lattialla kuorsaa, niin kyllä minä taidan pystyä tätä ihan oikeaksi kodiksi kutsumaan.

Että se on sitten teiteillekkin matkailua tiijossa jossaki välissä ko pittää tämä minunkin luukku siunata käyttöön (bwahahaha)! Mun pittää teijän kaikkien luona päästä tässä lähiaikoina käväsemmään ko siellä Urpåkin muuttaa, täytynee alkaa täyttää kalenteria maakuntamatkailulla. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti